Olen opiskellut Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiassa (nyk. Metropolia) neljä vuotta erilaisia soveltavan teatterin menetelmiä sekä työskennellyt monenlaisten ryhmien ja teemojen parissa toiminnallisesti, teatterilähtöisiä menetelmiä hyödyntäen. Teatteri-ilmaisun ohjaaja -opinnoissani olen ryhmien ohjaamisen ja perinteisen teatterityön lisäksi opiskellut muun muassa seuraavia menetelmiä: teatteri opetuksessa (TIE – Theatre in Education), prosessidraama, tarinateatteri (Playback Theatre) ja forum-teatteri. Lisätietoa soveltavan teatterin menetelmistä
Olen työskennellyt alalla monissa eri rooleissa; näyttelijänä, käsikirjoittajana, ohjaajana, fasilitaattorina, kehittäjänä, koordinaattorina ja tuottajana. Soveltavan teatterin menetelmiä olen käyttänyt muun muassa osallistavien teatterisessioiden suunnittelijana sekä toteuttajana organisaatioiden muutosprosesseissa (Organisaatioteatteri, LUT Lahti School Of Innovation), globaalikasvatustehtävissä Rauhankoulussa (Rauhanliitto), maahanmuuttajanuorten pelaamiskysymysten äärellä (Sosped Säätiö) sekä työhyvinvointi- ja vuorovaikutus -teemoja tutkien (Farmasian oppimiskeskus).
Ilmaisutaidon opetusta olen antanut niin lapsille kuin aikuisille (Ilmaisukoulu Tuike, Pukinmäen Taidekoulut). Työpajoja olen vetänyt eri teemoista, useille kohderyhmille. Erityisosaamista minulta löytyy sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien teemojen käsittelyssä. Päihteisiin liittyviä kysymyksiä olen käsitellyt nuorten kanssa forum-teatterin keinoin. Kiersimme Draamaryhmän kanssa Lahden seudun yläasteita "Pariton viinilasi" forum-teatteri -esityksen ja siihen liittyvän työpajan kanssa. Olen opettanut improvisaatiota ja ohjannut sekä teksti- että ryhmälähtöisiä esityksiä. Lisäksi olen yli kymmenen vuoden ajan tehnyt eri yhteisöissä näkyväksi ihmisten omia tarinoita ja kokemuksia tarinateatterin keinoin (Tarinateatteriryhmät Tarinapakka, Acts ja Foxtrot).
Erityisosaamistani on seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta sekä sukupuolen ilmaisua tutkivien työpajojen ja koulutusten suunnittelu sekä ohjaaminen. Olen työskennellyt työpajanohjaajana, asiantuntijana ja kouluttajana teeman parissa niin nuorten kuin aikuisten parissa. Teatterikorkeakoulussa koulutin näyttelijöitä, Teatterimuseossa työpajaohjaajia. Hyvinkään nuorisopalveluille puolestaan suunnittelin ja ohjasin sateenkaarinuorille suunnatun soveltavan teatterin keinoja hyödyntävän työpajan: Gender Play. Tämä oli myös toiminnallinen opinnäytetyöni Humanistiseen ammattikorkeakouluun yhteisöpedagogi-opintoihini.
Soveltavasta teatterista
Soveltavaa teatteria ei tehdä taiteen kontekstissa, vaan esimerkiksi erilaisissa yhteisöissä ja laitoksissa, koulutustilaisuuksissa ja kehittämishankkeissa. Tekemisen tavoitteet ja soveltavan teatterin lajit voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen: yhteisölliseen, kasvatukselliseen ja terapeuttiseen. Tässä yhteydessä kasvatuksellisuus tulee nähdä mahdollisimman laajasti. Sitä kuvaavia synonyymejä voisivat olla esimerkiksi sanat oppiminen ja ymmärryksen lisääminen. (Korhonen 2014, 21.)
Soveltava teatteri ja teatterilähtöinen työskentely voi toimia alustana erilaisten ilmiöiden tutkimiselle. Työskentely on kokemuksellista ja toiminnallista. Toiminnan kautta keho voi kertoa asioita ohittaen käsitteellisen mielen (Luoma-Kuikka, 188). Taiteellisten menetelmien kautta voidaan päästä käsittelemään asioita myös asenne- ja tunnetasolla (Rusanen 2014, 154). Verrattuna puhumalla tapahtuvaan vaikuttamiseen soveltavalla teatterilla huomattavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asenteiden ja käsitysten muuttamiseen. Työskentelyssä ei pyritä valmiiden ratkaisujen etsimiseen, vaan asioiden käsittelemiseen yhdessä. Näin työskentely on kiinni voimakkaasti siihen osallistuvien ajatus- ja kokemusmaailmasta. Soveltava teatteri tarjoaa sosiaalisen laboratorion todellisuuden hahmottamiseksi. Siinä fiktiivinen tarina ja oma henkilökohtainen kokemus kietoutuvat yhteen ja siinä kahden todellisuuden yhtäaikaisessa läsnäolossa tapahtuu oppimista. Soveltavan teatterin menetelmillä voi vakavia ja tärkeitä asioita tutkia leikin säännöillä ja keveydellä (Korhonen 2014, 21-22).
Lähteet: Luoma-Kuikka, Anneli 2014. Draamatyökaluja työnohjaukseen. Teoksessa Pekka Korhonen & Raija Airaksinen (toim.) Hyvä hankaus 2.0. Draamatyö, 185-192. Rusanen, Soile 2014. Osallistava teatteri koulutusmenetelmänä. Teoksessa Pekka Korhonen & Raija Airaksinen (toim.) Hyvä hankaus 2.0. Draamatyö, 145-154. Korhonen, Pekka 2014. Soveltavasta teatterista ja teatterilähtöisistä menetelmistä – mitä tänään ajattelin. Teoksessa Pekka Korhonen & Raija Airaksinen (toim.) Hyvä hankaus 2.0. Draamatyö, 13-28.